Eläimet

Kehomme suorastaan kuhisee mikroskooppisia organismeja. Yksi tällainen olento kuuluu Neisseriaan, joka on toukan muotoisten mikro-organismien perhe. Niitä esiintyy noin 50 prosentissa maailman väestöstä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nämä olennot ovat muokanneet ruumiinrakennettaan sopeutuakseen elämään ihmisen suussa.

Tämä antaa arvokasta tietoa ihmisen suuontelon biologisesta monimuotoisuudesta ja antaa meille myös mahdollisuuden tutkia mikrobien sopeutumiskykyä, jotta voimme ymmärtää, miten esimerkiksi luoda tehokkaimpia lääkkeitä, joilla keho voidaan vapauttaa infektioista.

Vaikka bakteereilla on monia haasteita voitettavanaan, ne eivät lannistu. Nykyään ihmisen suussa elää yli 700 mikrobilajia.

Tutkijoiden mukaan tämä monimuotoisuus saattaa johtua siitä, että jotkut Neisseria-lajit ovat kehittäneet uuden tavan lisääntyä. Kuten tutkimus osoitti, Neisseria kehittyi bacilliformisesta esi-isästä.

Sivut: 1 2

Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön kokoon, ja merieliöstö on jo nyt muuttunut erityisen merkittävästi. Skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että monet merikalat ovat menettäneet merkittävästi painoaan viime vuosina.

Analysoimalla eri lajeja ja niiden populaatioita sisältävää tietokantaa 1960-luvulta lähtien vallinneiden suuntausten selvittämiseksi asiantuntijat ovat osoittaneet, että merikalat ovat herkempiä ilmastonmuutokselle kuin nisäkkäät, selkärangattomat, sammakkoeläimet, matelijat ja kasvit.

Joissakin paikoissa niiden koko pieneni 10 prosenttia, esimerkiksi tähtisäteissä. Samaan aikaan kuitenkin pienempien kalojen, kuten makrillin, määrä kasvoi paikoissa, joissa tapahtui samanlaisia muutoksia, mikä teki muutoksia meriekosysteemien koostumukseen ja toimintaan.

Sivut: 1 2

15 senttimetriä pitkä nilviäinen munii vaaleanpunaisia munia veden lähellä oleviin kasveihin. Kun munat joutuvat kosketuksiin ihon kanssa, ne aiheuttavat ihon punoitusta ja kutinaa sekä silmien kyynelehtimistä. Muninta tapahtuu viikoittain, minkä ansiosta etanat lisääntyvät nopeasti.

Heidän kauttaan ihmisten ja eläinten kehossa voi tunkeutua rottien keuhkosyöpään, hyökkää isännän aivoihin ja on aivokalvontulehduksen kantaja – vakava sairaus, joka päättyy usein kuolemaan. Etanoilla on myös tuhoisa vaikutus ekologisiin järjestelmiin, sillä ne tuhoavat kasviston, joka ruokkii useita vedessä eläviä eläimiä.

Sivut: 1 2

Uudessa eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa on tarkasteltu ylipainoisten koirien yhteyksiä sukupuoleen, kastroinnin ikään ja rodun kokoon.

Tutkimuksessa todettiin, että teollisuusmaissa noin 60 prosenttia koirista on ylipainoisia tai lihavia. Tämä voi johtaa monien sairauksien kehittymiseen ja vähentää lemmikkieläinten elämän pituutta ja laatua.

Tutkijat analysoivat terveystietoja yli 155 000 lemmikkieläimestä, mukaan lukien puhdas- ja sekarotuiset koirat. Tietojen arvioinnissa käytettiin suhteellisen vaaran regressiomallia. Tulokset vahvistivat, että suurimmalla osalla kastroiduista koirista oli suurempi riski lihavuuteen verrattuna kastraattamattomiin koiriin.

Sivut: 1 2

On huomattava, että norsunrungot ovat evoluutiobiologian ihme – ne voivat olla jopa kaksi metriä pitkiä, niissä on noin 40 tuhatta yksittäistä lihasta ja hermosäiettä, ja ne voivat nostaa jopa 270 kiloa painavia esineitä, mutta ne pystyvät myös nostamaan varovasti pähkinän. Runkojen evoluutiota edistäneet luonnolliset ja biologiset tekijät ovat pitkään askarruttaneet tiedeyhteisöä, mutta nyt mysteerin verho on raottunut.

Tutkijat vertasivat tutkimuksensa aikana kolmea suurta norsun kaltaisten nisäkkäiden sukua, nimittäin Amebelodontidae-, Choerolophodontidae- ja Gomphotheriidae-heimoa, jotka elivät Pohjois-Kiinassa 11-20 miljoonaa vuotta sitten ja ovat nykyisten norsujen esi-isiä. Tutkijat analysoivat näiden eläinten hampaiden kiillettä saadakseen käsityksen siitä, missä ne elivät ja mitä ne söivät.

Sivut: 1 2